On se jännä miten yhdessä silmänräpäyksessä kaikki muuttuu. Itsellä elämä pysähtyy ja kaikki on peruuttamattomasti toisin. Maailma ympärillä jatkaa kulkuaan. Tuntuu kuin olisi seisahtunut keskelle muurahaiskekoa ja katselisi saippuakuplan sisältä käsin ympärillä hyörivää elämää. Kaikki on näennäisesti ennallaan, mutta sisällä hyökyy muistojen virta. Ei ole paluuta aikaan, joka oli ennen tätä hetkeä. 

Tärkeysjärjestys muuttuu. 

Olin kovasti odottanut saavani kuulla arvosanoja ja nyt kun sitten niitä ja palautteita sain, en osaa iloita kiitettävistä arvosanoista, enkä kehuista koskien tekemiäni koulutöitä. 

Tottakai on hyvä kuulla, että vaivannäköni on tuottanut toivottua tulosta ja kun tiedän että panostukseni riittää koulun läpi selviytymiseen ainakin toistaiseksi kiitettävin arvosanoin, luo se jonkinlaisen pohjan ja käsityksen siitä miten paljon pitää panostaa jatkossakin. Toivottavasti voimani ja aikani riittävät vastaisuudessakin.

Hyvää taivasmatkaa isi. Hyväsydäminen taiteilijasielu. Säveltäjä, muusikko ja kuvataiteilija. 
Ikävä on.

Alla linkki erääseen isäni sävellykseen. <3

Yksi hienoimmista isäni sävellyksistä